LEONHARDIN KAKSI HAAKSIRIKKOA
Ahvenanmaalainen kaljaasi puski navakassa tuulessa kohti etelää Reposaaren saaristossa Enskerin pohjoispuolella. Elettiin kesäkuun alkupuolen torstai-iltaa vuonna 1932. Laiva oli tulossa Riispyystä täydessä 140:n sylen koivuhalkolastissa ja matkalla kohti Tukholmaa.
Käyttääkseen suojaisaa sisäväylää, laivan oli Enskerin kärjen lähellä suoritettava miltei 90 asteen käännös kohti itää. Kovassa merenkäynnissä tämä oli hankala vaihe, sillä käännöksen jälkeen väylä kapeni melkoisesti eikä syvää vettä ollut kovinkaan paljon. Väylä nimittäin kulki kahden matalikon välistä, joista eteläisemmän muodosti lähes pinnalle ulottuva Springarin matala. Tämä matala oli aikojen kuluessa koitunut monen aluksen kohtaloksi.
Merenkäynnin ja tuulen takia kaljaasi sortui liiaksi etelään ja törmäsi tähän matalaan. Leonhardin kapteeni, laivuri O.Högbörg, joutui toteamaan sen ikävän tosiasian, että alus oli joutunut haaksirikkoon. Kapteeni miehistöineen poistui aluksesta laivaveneellä Reposaarelle ja alkoi mitä pikimmiten järjestää pelastustoimia. Seuraavana päivänä, perjantaina, Hacklinin hinaaja Hansu yritti merenkäynnin hieman laannuttua kiskoa kaljaasia pois karikolta, mutta alus tuntui olevan tiukasti kiinni eikä hinaaja yrityksistä huolimatta onnistunut tehtävässään. Laivan ruuma oli tulvinut vettä täyteen ja pelastusoperaatio keskittyi lastin pelastamiseen. Samalla pelastettiin myös laivan purjeet ja irtaimisto, sekä miehistön omaisuus.
Lastin keventämisen myötä kaljaasin tilanne koheni huomattavasti ja Hansu sai kuin saikin haaksirikkoutuneen laivan irti matalikolta ja hinasi sen lähettyvillä olevan Anttooran saaren kärjessä olevaan suojaisaan Peräkarin lahteen, johon se ankkuroitiin. Seuraavan viikon aikana loputkin lastista purettiin proomuihin ja kuljetettiin Reposaarelle.
Kapteenia neuvottiin tukkimaan aluksen pohjaan syntyneet vuodot Reposaaren telakalla. Ahvenanmaalainen kippari oli kuitenkin asiasta vankasti eri mieltä ja kuten paikallisessa sanomalehdessä kerrottiin: ”Itsepäinen kuten ahvenanmaalaiset yleensä”. Hän uskoi väliaikaisten korjausten riittävän siihen, että laiva voitaisiin hinata Uudenkaupungin telakalle korjattavaksi. Kapteeni tilasi hinaaja Oivan Raumalta suorittamaan hinauksen. Viikon kuluttua haaksirikosta välttämättömät korjaukset oli vihdoin suoritettu ja voitiin aloittaa hinaus kohti Uuttakaupunkia.
Torstai aamuyöllä kello 3 alkanut hinaus sujui lupaavasti ja alkumatka edistyi suotuisasti, mutta sitten luontoäiti puuttui tapahtumien kulkuun. Tuuli alkoi nousta matkan aikana ja yltyi lopulta pieneksi pohjoismyrskyksi. Laivan ryskiessä hinausköyden perässä mastot paljaina alkoivat tilapäiset paikkaukset vuotamaan uhkaavasti. Oltaessa Säpin pohjoispuolella kaljaasin oli tulvinut
tyhjennyspumppauksista huolimatta jo niin paljon vettä, että sen vakaavuus kärsi.
Miehistön oli lopulta pakko jättää pahasti kallistunut laiva ja pelastautua laivaveneeseen. Pian tämän jälkeen laiva lopulta kaatui. Kaatumisen yhteydessä katkesi myös hinausköysi. Näin Leonhard ajautui aaltojen viemänä kumollaan Säpin itäpuolelle ja lopulta upposi. Pinnalle jäi vain mastot ja puksprööti.
Aikakirjoihin saatiin merkitä lopulliseksi haaksirikkopäivämääräksi kesäkuun 9. vuonna 1932. Alus oli vakuuttamaton ja enemmistä pelastustöistä päätettiin luopua, joten laiva jäi hylyksi. Leonhard oli 27 metriä pitkä ja 7 metriä leveä kaksimastoinen kahvelipurjein takiloitu kaljaasi ja kantavuudeltaan 120 rekisteritonnia. Laivan kotipaikka oli Saltvik.
Laivan hylky makaa hiekkapohjalla Säpin itäpuolella noin seitsemän metrin syvyydessä. Alus on hajonnut aivan pirstaleiksi ja on suurimmaksi osaksi hautautunut hiekkaan. Hiekan päällä on puinen ankkuripeli ja hiekkaa pöllyttämällä saa näkyviin ankkuripelin ympäriltä runsaasti puukantta.
Esa Kakko: Ahvenanmaan Saltvikista kotoisin ollut puinen 120 tonninen kaljaasi Leonhard haaksirikkoutui Luvian Säpin lähellä vuonna 1932. Aluksen pituus oli 27 metriä ja leveys 7 metriä.
Hylky on täysin hajonnut laajalle alueelle Säpin majakkasaaren kaakkoispuolelle, paikkaan P 61°28,210 I 21°23,050 WGS84. Pohjan syvyys on 7-10 metriä.
Vastaa