Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Troolari Gaja, kotipaikka Maarianhamina. Sai vuodon ja upposi ajaessan jäissä 18. maaliskuuta vuonna 1972 kuusi meripeninkulmaa Nyhamnin länsipuolella. Miehistö pelastettiin Viking-linjan ms Apollon toimesta.
Kuunarilaiva Angela, kotipaikka Sund. Alus sai pohjakosketuksen ja upposi karilla joka on Rankgårdenin länsipuolella lähellä Maarianhaminaa 15. lokakuuta 1881. Miehistön pelastivat Jomalan Kungsöstä kotoisin olevat kalastajat.
Angelan hylyn löysi 1989 Kim Åström sukelluskerho Nautiluksesta.Se on aivan karin luoteiskulmalla. Siitä pohjoiseen noin 200 m on aluksen kantta. Alus lienee ollut kalkkilastissa.
Kuunari Alexander, kotipaikka Jomala. Rantautui ja jäi hylyksi 12. marraskuuta 1885 Maarianhaminan sisääntulossa. Alus oli tulomatkalla talvisäilytykseen. Miehistö pelastui.
Lökskärin luota vuonna 1980 tavattu hylky on todennäköisesti Alexander.
Katso myös
S/y Albatrossin omistivat maarianhaminalaiset ”Spejarna”-meripartiolaiset. Alus kaatui ja upposi 19. elokuuta 1963 Tvibenan itäpuolella Maarianhaminaan vievällä väylällä, johtaen yhden ihmishengen menetykseen.
Kanavaproomu Nederland, kotoisin Hollannista. Upposi 18. joulukuuta 1917 Marhällanin luona. Alus oli matkalla Hangosta Hollantiin katukivilastissa. Miehistö pelastautui läheiselle Marhällanin luodolle josta heidät pelasti 30 tunnin jälkeen ss Mira. Aluksen löysi vuonna 1994 Richard Johansson Ålands Dykcenteristä. (Marcus Lindholm).
Hylky on muodossaan ja se lepää n. 22 metrin syvyydessä kölillään. Hylyn pituus on noin 25 m ja leveys n. 7 m. Keulan vasen parras on painunut pohjan tasolle, muualla parras nousee selkeästi pohjasta. Hylyssä pieni eturuuma ja n. 15 m pitkä takaruuma, molemmissa kiviä. Hylyn molemmat laidat ovat painuneet sisälle takaruuman kohdalla. Keulassa mm. rautavinssi, puinen ankkuripeli ja ankkuri. Peräkoroke, jossa kelat ja pollarit molemmin puolin. Perän oikeassa kyljessä on nimikyltti, jossa lukee Nederland. Iso puinen peräsin makaa pohjassa perän takana. (Päivi Vaheri)
Virgo (ex Closeburn) oli vuonna 1881 Port Glasgowssa rakennettu teräksinen kolmimastoparkki. Se oli 59,8 metriä pitkä, ja vetoisuudeltaan 897 nrt ja 924 brt.
Virgo hankittiin Maarianhaminaan vuonna 1928 ja se rahtasi puutavaraa Lontooseen. Alukselle hankintavuosi oli alusta lähtien epäonninen. Laiva törmäsi Öölannin rannikolla saksalaiseen höyrylaivaan, jolloin sen keula vaurioitui.
Joulukuussa Virgon saapuessa kotisatamaansa, se ajoi karille Skvatthällanin matalikolla Kobbaklintar-luotojen luona ja tuhoutui käyttökelvottomaksi. Miehistö pelastui kokonaisuudessan haaksirikossa. Hylky jäi osittain näkyville lähes vuodeksi, ennenkuin meren voimat tuhosivat sen lopullisesti. Luodolle rakennettin Marhällanin sektoriloisto vasta 14 vuotta myöhemmin.
Alkujaan tanskalainen, mutta Saksan laivastoon liitetty noin 100 metriä pitkä höyryrahtilaiva Dagmar Clausen, ex Brunla ajoi karille Ahvenanmaalla Maarianhaminan edustalla 8. tai 9. joulukuuta 1942. Alus oli armeijan varustelastissa matkalla Pohjois-Suomeen.
Se oli rakennettu Oslossa vuonna 1909. Hylky on lähellä Resningarna matalikkoa 15-30 metrin syvyydessä. Se on katkennut karille, keula on 10 metrissä kalliota vasten pystyssä ja perä luodon toisella puolella 20 metrin syvyydessä.
Plus oli rakennettu vuonna 1885 Hampurissa Blohm+Wossin telakalla Hampurissa 1117 nrt:n rautaparkiksi. Samoihin aikoihin esiintyi jo myös teräksisiäkin aluksia. Tämä 71-metrinen Norjasta ostettu ”suuri purjelaiva” oli matkalla kohti Maarianhaminaa tyhjänä lumipyryssä ja kovassa myrskyssä. Lähestyttäessä Kobbaklinttanin luotsiasemaa alukselta pyydettiin luotsia. Ketään ei kuitenkaan ruvennut kuulumaan ja kapteeni Karl E.Eriksson päätti jatkaa väylällä luotsitta. Myöhemmin selvisi, että luotsiasema oli tuohon aikaan miehittämätön, koska kaikki kolme luotsia olivat viemässä edellä tullutta kuunari Lindeniä satamaan. Luotsit olivat olettaneet, ettei vallitsevassa säässä yksikään laiva enää yrittäisi sisääntuloväylälle. Kapteeni päätti laitattaa pelastusveneet valmiiksi, myös merkkitulta poltettiin perälaivassa.
Myrsky riepotti alusta kuitenkin niin, ettei minkäänlaisesta työnteosta kannella tullut mitään. Päätettiin antaa laivan ajelehtia Korsölandetia kohti ja pelastautua siellä rantaan. Ennen sitä Plus sai pohjakosketuksen ja kaatui kyljelleen, jolloin kaikki kannella ollut irtain tavara putosi mereen – mukaan lukien pelastusveneet. Osa takilaa jyrähti kannelle ja pohjan repeämästä alkoi vuotaa vettä. Rauta-alus upposi. Rantaan pelastautuvasta miehistöstä 12 – kapteeni mukaan luettuna – joko uupui tai hakkautui myrskyssä rantakivikkoon ja kuoli. Vain neljä miestä selviytyi.
Meriselityksen antoi ensimmäinen perämies Valdemar Geelnard. Plussaa kaavailtiin nostettavaksi ja toimitettavaksi museolaivaksi Hampuriin 80-luvun alussa, mutta hankkeesta luovuttiin sen kalleuden takia. 17-36 metrin syvyydessä oleva kohtuullisen hyvin säilynyt suomalainen alus on kyljellään Korsön johtoloiston luona rannan tuntumassa Maarianhaminan edustalla Hertronklubbin ja Korsön saaren välissä. Hukkuneiden muistoksi on paikalle pystytetty nimilaatta. Alue on Ahvenanmaan maakuntalain mukaan sukelluskiellossa ja sikäläisen lupakäytännön piirissä.