Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Plus oli rakennettu vuonna 1885 Hampurissa Blohm+Wossin telakalla Hampurissa 1117 nrt:n rautaparkiksi. Samoihin aikoihin esiintyi jo myös teräksisiäkin aluksia. Tämä 71-metrinen Norjasta ostettu ”suuri purjelaiva” oli matkalla kohti Maarianhaminaa tyhjänä lumipyryssä ja kovassa myrskyssä. Lähestyttäessä Kobbaklinttanin luotsiasemaa alukselta pyydettiin luotsia. Ketään ei kuitenkaan ruvennut kuulumaan ja kapteeni Karl E.Eriksson päätti jatkaa väylällä luotsitta. Myöhemmin selvisi, että luotsiasema oli tuohon aikaan miehittämätön, koska kaikki kolme luotsia olivat viemässä edellä tullutta kuunari Lindeniä satamaan. Luotsit olivat olettaneet, ettei vallitsevassa säässä yksikään laiva enää yrittäisi sisääntuloväylälle. Kapteeni päätti laitattaa pelastusveneet valmiiksi, myös merkkitulta poltettiin perälaivassa.
Myrsky riepotti alusta kuitenkin niin, ettei minkäänlaisesta työnteosta kannella tullut mitään. Päätettiin antaa laivan ajelehtia Korsölandetia kohti ja pelastautua siellä rantaan. Ennen sitä Plus sai pohjakosketuksen ja kaatui kyljelleen, jolloin kaikki kannella ollut irtain tavara putosi mereen – mukaan lukien pelastusveneet. Osa takilaa jyrähti kannelle ja pohjan repeämästä alkoi vuotaa vettä. Rauta-alus upposi. Rantaan pelastautuvasta miehistöstä 12 – kapteeni mukaan luettuna – joko uupui tai hakkautui myrskyssä rantakivikkoon ja kuoli. Vain neljä miestä selviytyi.
Meriselityksen antoi ensimmäinen perämies Valdemar Geelnard. Plussaa kaavailtiin nostettavaksi ja toimitettavaksi museolaivaksi Hampuriin 80-luvun alussa, mutta hankkeesta luovuttiin sen kalleuden takia. 17-36 metrin syvyydessä oleva kohtuullisen hyvin säilynyt suomalainen alus on kyljellään Korsön johtoloiston luona rannan tuntumassa Maarianhaminan edustalla Hertronklubbin ja Korsön saaren välissä. Hukkuneiden muistoksi on paikalle pystytetty nimilaatta. Alue on Ahvenanmaan maakuntalain mukaan sukelluskiellossa ja sikäläisen lupakäytännön piirissä.
Tekstin laatija: Jari Hyvärinen
Vastaa