Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Venäjän kaleerilaivasto oli Flisön taistelun jälkeen hajaantuneena pitkin Suomen rannikkoa ja temmelsi vieläkin aika ajoin myös Ruotsin rannikolla. Eräs siellä vieraillut kaleeri oli matkalla takaisin Pietariin, kun se Emäsalon eteläkärjessä painui tuulessa Risskärin rantaan ja vajosi jonkin matkan päähän rannasta.
Mainitun venäläiskaleerin lastina piti olla mm. 14 tynnyriä kultaa. Tämä koostui laivaston palkkarahoista sekä ruotsalaisesta ryöstösaaliista. Vuonna 1722 kaksi venäläistä kaleeria yritti pelastaa Risskärin hylyn lastin, mutta syvyys lienee tuottanut vaikeuksia ja samaan aikaan Suomi oli jälleen siirtynyt ruotsalaisten haltuun, eli tsaarin kaleerit olivat vierailla vesillä.
Venäläisten hankkeesta sai vihiä epälukuinen joukko pelastajia ja yrityksiä lastin noston suhteen tehtiin pitkin 1720- ja 1730-lukuja. Englannista tuotettiin sukeltaja nimeltä Davis sekä sukelluskello vuonna 1736. Tällöin löytyi kirkonkello, jonkin verran hopeaa sekä runsaasti ”kupari- ja messinkiesineitä”. Etsijöiltä loppui kuitenkin raha ja työtä jatkettiin vasta 1920- luvun lopulla luvattomasti useiden vuosien ajan. Luultavasti koskaan ei saada tietää, mitä silloin nostettiin.
30-luvun ”tutkimuksissa” hylkyä purettiin armotta niin, että nykyään pohjassa on pystyssä enää laivan keulaosan kaaristoa entiseen vesirajaan saakka. Talteen saatiin sentään kokardeja, krenatöörinappeja, pronssinen madonnankuva sekä koripallon kokoisia tykinkuulia. Ne lienee tarkoitettu laivan 36-naulaiseen coursier-tykkiin. Samaa kaliiperia olivat myös muutamat shrapnellit. Yläpuoliset rakenteet ovat levällään pohjassa tai ne on nostettu pintaan ja hävitetty.
1960-luvulla paikalla järjestettiin leirejä ja hylky löydettiin uudelleen. Monenlaisen tavaran mukana oli mm. kookkaan mieshenkilön luurangon jäänteitä sekä yksi kultasormus, joka onkin pitävin syy hylyn lempinimelle. Tässä yhteydessä löydettiin myös yksi liitupiippu. Osa nostetuista tykinammuksista on nähtävänä Porvoon kaupunginmuseossa. Tällöin esitettiin myös epäilys siitä, ettei hylky olisikaan ”Kultakaleeri”, koska Davisin näkemiä messinkitykkejä ei hylyssä ollut. Helsinkiläinen sukellusseura Sukeltajat Ry inventoi tätä mäntypuista hylkyä kesän ja syksyn 1993 aikana. Muutamia pienemmän tykin shrapnelleja ja nikhakojen kuulia nostettiin erilaisen lasitavaran lisäksi.
Vastaa