Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Tammikuussa 1925 hampurilainen troolari Finkenwärder lastasi Hampurissa erään väkijuomia välittävän firman toimesta 34.000 litraa spriitä ja muita väkijuomia. Troolari oli tyypillinen aikakautensa syvänmeren kalastusalus, jolla toimittiin pääasiassa pohjanmerellä ja Islannin vesillä.
Kapteeni Herman Heinen komennossa troolari höyrysi Danzigin kautta Sundsvalliin. Näin siis virallisesti. Tosiasiassa matka suuntautuisi pohjanlahdelle Luvian ulkopuolelle, josta jatkettaisiin ylös rannikkoa niin korkealle kuin pirtua riittäisi. Matkan varrella oli nimittäin useita pysähdyspaikkoja joissa tätä jaloa ainetta myytäisiin. Myynnistä huolehtisivat ’spriiagentit’ herra Forss ja laivan taloudenhoitaja Jaenicke.
Laiva ankkuroitui Luvian edustalle, Pietarinkarin ulkopuolelle 27. tammikuuta. Täällä herra Forss poistui aluksesta erään kalastusveneen mukana. Hänen tarkoituksenaan oli kerätä tilauksia mantereella. Muutaman päivän aikana kävi laivan luona 4 kalastusvenettä ja olivat niiden mukana tulleet miehet ostaneet kaikkiaan 250 kanisteria pirtua ja muutaman laatikon väkijuomia.
Tammikuun 31. päivänä 11 aikaan aamulla jatkoi laiva matkaa Siidepyyhyn Jaenicken käskystä. Forssin piti tulla sieltä laivaan mukanaan lisää tilauksia. Lähestyttäessä määränpäätä ajoi laiva klo 16 aikaan täyttä vauhtia karille Hiidensillan matalikolle. Tätä matalaa ei oltu merkitty Saksan Amiraliteetin merikarttaan. Haaksirikon tapahtuessa ilma oli kirkas ja tuuli noin 3-4 beaufortia. Yttergrundin majakka näkyi selvästi. Laiva alkoi nopeasti täyttyä vedellä. Noin klo 16.50 kapteeni miehistöineen jätti laivan ja he saapuivat Yttergrundiin noin klo 20.30 illalla. Kaikki laivan paperit olivat jääneet laivaan.
Majakan väki majoitti viluiset ja salaperäiset haaksirikkoiset. Majakkamestari Molander kysyi saksalaisilta laivan lastia, mutta ei saanut vastausta. Seuraavana päivänä Molander meni käymään laivalle. Finkenwärder oli pahasti kallellaan. Konehuoneet ja kajuutat olivat täynnä vettä. Niin ikään toinen puoli täkistä oli veden alla. Kurkistaessaan ruumaan hän havaitsi sen olevan täynnä spriitä. Hän toi mukanaan majakalle 52 kanisteria spriitä ym. tavaraa. Spriiagentti yritti samanaikaisesti polttaa tyynyn sisälle kätkemänsä rahat ja muut paperit, mutta yritys estettiin muiden toimesta. Jaenicke selitti tekonsa syyksi sen, että hän oli sodan aikana palvellut sukellusveneissä ja menettänyt hermonsa erään taistelun aikana, eikä aina kyennyt hallitsemaan tekojansa. Paikalle kutsuttiin pikimmiten joukko viranomaisia kuulustelemaan haaksirikkoutuneita. He löysivät vielä lisää pirturahoja Jaenicken kengistä.
Tuuli alkoi vähitellen voimistua, eikä paikalle sattumalta saapunut hinaaja voinut ryhtyä pelastustöihin. Laiva sitäpaitsi oli niin lujasti karilla, että sen pelastaminen oli aika epätodennäköistä. Ankara merenkäynti teki pian tehtävänsä ja 6. helmikuuta laiva hajosi ja vaipui kokonaan pohjaan. Pirtukanisterit, joita oli 3000 kappaletta ajelehtivat lounaistuulessa pitkin merta ja kohti rantaa. Runsaat 1000 kanisteria saatin miltei heti pelastettua rannoilta ehjinä, mutta suuri osa oli kanistereista kuitenkin menetettiin. Paikalle saapuneet tullilaivat pelastivat myös merellä ajelehtineita kanistereita hylyn ympäristöstä. Vielä viikonkin kuluttua löytyi rannoilta ehjiä kanistereita, joista epäilemättä koitui suurta iloa löytäjille.
Kapteeni ja Jaenicke saivat suuret sakot salakuljetuksesta. Myynnistä saadut rahat, alkoholilasti ja hylky varusteineen julistettiin menetetyiksi. Muu miehistö vapautettiin syytteistä. Toinen spriiagentti, herra Forss, oli kadonnut ja todennäköisesti poistunut maasta.
Vastaa