Laiva ostettiin Suomeen Ranskasta, jossa se myös oli tehty. Alus oli tuomassa kalkkikivilastiaan matkalla Gotlannista Koverhariin, kun se sai pohjakosketuksen Ajaxin poijun lähellä. Pelastusyritysten jälkeen se kuitenkin upposi Ajaxin ja Längdenin välille Hankoniemen ulkopuolelle. Pelastusristeilijä Russarö nouti avunpyynnön jälkeen aluksesta sen miehistön ja muutaman matkustajan. Osa laivaväkeä jäi yliperämiehen johtamina yrittämään vielä laivan pelastamista.
Paikalle tulleen tarkastusalus Saariston liinakiväärin köysi ylsi lopulta Eiralle ja se saatiin hinaukseen. Raskas lasti ja sisään syöksyvä vesi tekivät touhun mahdottomaksi ja kun viulun kielenä viuhuva hinausvaijeri katkesi, päätettiin yrityksestä luopua. Aika olikin jo otollinen, sillä melkoisen kookas haveristi vajosi pian 50 metrin syvyyteen.
Laiva oli helsinkiläisen Etelä-Suomen Laiva Oy:n omistama ja sen pituus oli 116,5 metriä, leveys 15 metriä ja kapasiteetti 6055 dwt. Sen kaksi höyrykonetta ja 2000 hevosvoimaa kykenivät kuljettamaan alusta 12 solmun nopeudella. Hylkyyn jäänyttä 10 tonnin öljymäärää ja sen vaarallisuutta ympäristölle vähäteltiin aluksi, mutta tiedon lisäännyttyä asiaan suhtauduttiin vakavammin. Vedenalaiseen öljynpoistoon oltiin lopulta vuonna 1984 valmiita uhraamaan 90 000 silloista Suomen markkaa. Alue suojattiin öljypuomein ja paikalla partioi öljyntorjunta-alus Hylje. Tyhjentäjien mielihyväksi hylyssä ei lopulta ollutkaan suuria öljymääriä ja työstä suoriuduttiin nopeasti. Operaatio oli laatuaan ensimmäinen täydellisesti onnistunut. Todennäköisesti öljy oli purkautunut jo uppoamisen yhteydessä, sillä silloin pintaan nousutta mönjää jouduttiin siivoamaan lintujensuojelualueen saarien rannoilta pitkään.
Tekstin laatija: Vaheri-Hyvärinen-Saari
Vastaa