Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Pohjois-Amerikasta, Virginian Newportista Helsinkiin tulossa ollut 9000 tonnin vetoinen Victory-tyyppinen alus Park Victory oli saapumassa jouluaattona 24. päivänä Utön reittiä kivihiililastissa Suomeen. Park Victoryn kapteenin A. L. Zeppin luotsina oli N. Lindström. Miehistö ei ollut viettänyt omaa joulujuhlaa koska kapteeni Zepp oli järjestänyt miehistön keskuudessa rahankeräyksen, jolla oli määrä ostaa villasukkia täytettäväksi karamelleillä ja annettavaksi kahdellekymmenelle suomalaiselle lapselle. Lapset ja heidän kaitsijansa oli pyydetty saapumaan alukselle heti, kun se kiinnittyisi satamaan. Odottamassa olisi hyvä jouluateria ja joulukuusi.
Lumimyrskyssä laiva ankkuroitui Lillharun läheisyyteen odottelemaan tuulen tyyntymistä ja koska ilta pimeni oli järkevää odotella aamua valkenevaksi ja vasta sitten sivuuttaa Jussarön ja Harmajan välisen Nashorn-kentän miinanraivausalue. Ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet vaan alus ajautui puolen yön jälkeen klo 0.45 karille. Se irtosi kuitenkin omien koneidensa avulla, mutta nousi uudelleen klo 2.15 karille keskilaivansa varassa. Tästä se ei enää selvinnyt vaan katkesi ja tuhoutui kokonaan.
Kahdessakymmenessä minuutissa uponneen laivan neljäkymmentäkahdeksan henkinen miehistö jäi hyytävän ja myrskyävän veden varaan ja kukin pyrki voimiensa mukaan pelastautumaan lähistön kallioluodoille. Alukselta oli sähkötetty Helsinkiin heti sen saatua vuodon ja pelastustöihin riensivät Utön rannikkopuolustuslinnakkeen pelastusvene, luotsiaseman pelastusvene sekä meripelastusaseman vene. Ne ehtivät paikalle kuitenkin vasta aamulla ja kymmenen miehistön jäsentä oli menetetty.
Aluksessa oli sodan aikana ollu myös tykistöä puolustustarkoituksessa. Se oli kuitenkin nyt poistettu, vain niille rakennetut lavetit olivat jäljellä. Liberty- ja Victory tyypit olivat rakennettu sodan oloja vastaaviksi ja ne olivat rakennuskustannuksiltaan edullisia, mutta hitaita. Esikuvana olivat hyviksi tunnetut, hieman vanhanaikaiset englantilaiset laivat. Materiaali- ja miehistökuljetuksiin Euroopan ja Aasian sotanäyttämöille tarvittiin uutta kalustoa eikä modernia suunnittelua ja testausta ehditty toteuttaa. Liberty-hätäohjelman aluksia kutsuttiin ”Viiden vuoden aluksiksi” millä tarkoitettiin, etteivät ne olleet korvaamattomia.
Park Victory kuului sodan loppuvaiheessa Liberty -luokasta kehitettyyn, rakenteeltaan hieman kehittyneempään Victory -luokkaan. Tästä näkyvimpänä merkkinä hylyssä ovat pelastusveneitten taavettien sijaan asennetut uudet laskutelineet. Vuosien 1943-45 aikana rakennettiin kaikkiaan 531 victory-alusta, joiden matkanopeus oli 16,3 – 19 solmua.
Menehtyneitten muistoksi Utön kappeliin on tuotu miesten nimillä varustettu kynttelikkö. Tapahtumasta muistuttaa myös saaristolaisille luovutettu kiitostaulu pelastustyön pyyteettömästä suorittamisesta. 139 metrisen hylyn paikka Utön kaakkoispuolella on merkitty merikortteihin. Syvyyttä paikalla on enimmillään 36 metriä hylyn peräpäässä, keulassa 27 metriä. Mastontynkien huiput ovat 8 metrin syvyydessä.
Sittemmin aluksen hylyllä suoritettiin Sukellus- ja Meriromuyhtiön toimesta sukelluksia metalliesineitten nostamiseksi ja ylös saatiin mm. laivan iso kompassi ja aluksen merkinantolaitteistoa sekä potkuri. Hylky on vetoisuudeltaan suurin Suomen aluevesillä olevista. Nykyään hylyn sisäosissa sukeltamista pidetään erittäin riskialttiina sortumis- ja romahtamisvaaran takia.
Useana kesänä havaittujen öljypäästöjen vuoksi hylyn tankeista poistettiin öljyä Suomen Ympäristökeskuksen toimesta vuosina 1994 – 2000 noin 410 m³. Mittavassa operaatiossa hylyllä on sukellettu 1400 kertaa, sukellusajan ollessa noin 1200 tuntia. Kustannuksia toimenpiteestä aiheutui 21 320 932 mk.
Vastaa