Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Barlius-ryhmä löysi viistottamalla veneen Sampan edustalta itäiseltä Airistolta.
Barlius-ryhmän kertoman mukaan Airistolla, Rajakarin ja Kutuluodon välissä, on hylky. Sen arvellaan olevan Proomu R.W.L. 48, joka upposi hiekkalastissa matkallaan Paraisilta Turkuun.
Alunperin hylyn löytäjä on Nautic Club Urheilusukeltajat ry.
Barlius-ryhmä kertoo elokuussa 2021: ”Turun sataman sisääntuloväylän mittauksissa havaittiin vuonna 2011 anomalia, jota Barlius lähti vapaaehtoistyönä tarkistamaan kesän korvalla sekä sukeltamalla että kaiuttamalla. Suureksi yllätykseksi kohteesta löytyi jykevärakenteisen puualuksen hylky. Hylyn pituus on n. 26 m ja se on uponnut pienelle matalikolle, joka sijaitsee alle kaapelin mitan päässä pääväylältä.
Alus on ollut rautakaarin ja messinkitapein vahvistettu, sekä mahdollisesti takiloitu, sillä vaikka mastojen osia ei havaittu, löytyi hylystä kuitenkin pieni määrä neitsyitä. (Toisaalta nämä voivat liittyä apumastoihin, mikäli alus on ollut proomuksi muutettu.) Sitä onko aluksessa ollut apukone, ei vielä pystytty päättelemään suuntaan tai toiseen.
Aluksen identiteetti on toistaiseksi arvoitus.
Hylky on riisuttu ja se on selvästikin joutunut pelastustoimien kohteeksi, jonka johdosta yksi jatkotutkimusten päälinjoista on Turun tullikamarin arkisto. Myös luotsilaitoksen asiakirjat on syytä käydä tarkoin läpi, sillä ei ole mahdotonta, että alus on ajanut matalikolle luotsauksen alaisena. Toisaalta suuremmista haaksirikoista raportoitiin usein luotsiylihallitukselle, vaikka tapaukseen ei olisikaan liittynyt luotsin huolimattomuutta. Se vaihtoehto, että kyseessä olisi vanhuuttaan hylyksi jätetty alus tuntuu epätodennäköiseltä, koska yleensä käytöstä poistetut alukset on hylätty lähelle rantaa.”
Eerikvallan niemestä kaakkoon on yksiruumaisen rautarunkoisen proomun hylky.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Barlius-ryhmä viistokuvasi hylyn kesällä 2024.
Erikvallan niemestä n. 0,5 km etelään on puisen moottoriveneen hylky.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Barlius-ryhmä viistokuvasi hylyn kesällä 2024.
Hollantilainen rahtilaiva s/s Rijn upotettiin 8.9.1944 Ruissalon Kuuvan edustalle. Mastot ja kansirakenteita jäi veden pinnalle. Oma miehistö upotti sen välttyäkseen palaamasta Saksaan.
Hylky jäi Kuuvannokkaan kahdeksi vuodeksi. Marraskuussa 1946 se hinattiin Turun telakalle ja kunnostettiin. Alus oli rakennettu vuonna 1916 ja romutettiin vasta 1962 Italiassa. Silloin aluksen nimi oli Erna Oldendorff. Varustamon perustaja ja omistaja oli Egon Oldendorff.
Kansanhuoltoministeriö osti vuonna 1948 liittoutuneiden ylijäämävarastosta 5 kpl puurunkoisia, Yhdysvalloissa rakennettuja uppoamaltaan 260 tonnin B.Y.M.S.-tyyppisiä rannikkoraivaajia (British Yard Mine Sweeper). Alukset oli rakennettu 1941-42 alun perin lyhytaikaisiksi sota-aluksiksi. Alusten pituus oli 42 metriä ja leveys 7,6 metriä, niissä oli 2 x 500 hv moottorit. Aluksi niitä käytettiin ylioppilaiden asuntoloina Helsingin Pohjoisrannassa.
Myöhemmin syksyllä 1948 ja alkuvuodesta 1951 Merivoimat osti neljä alusta miinanraivauksen tarkistusraivauksiin. Ostetut alukset olivat B.Y.M.S. 2032, B.Y.M.S. 2044, B.Y.M.S. 2049 ja B.Y.M.S. 2047 ja ne saivat suomalaiset nimet Vahterpää, Purunpää, Katanpää ja Tammenpää ja niitä alettiin kutsua nimellä ”puupäät”. Alukset oli varustettu kosketus- ja heräteraivauskalustolla.
Raivaustoiminnan päätyttyä ”puupäät” siirrettiin 1950-luvulla merikoulutuskäyttöön tykkiveneiden korvikkeina. Huonokuntoisina ne saivat hylkäystuomion vuosina 1958-59 ja myytiin lopuksi romuna yksityisille.
Yhden aluksista ostivat helluntailaiset lähetyslaivaksi ja se sai nimen Ebeneser. Hanke oli Helluntaiherätyksen projekti. Kyseessä oli B.Y.M.S. 2173, jonka vesillelasku tapahtui 1.5.1943 Chicagossa ja joka vuokrattiin Iso-Britannialle. Saalem-seurakunnan jäsen Toimi Yrjölä osti sen rungon vuonna 1953 Hollmingin telakalta Raumalla. Hänen poikansa Toivo Yrjölä kertoo olleensa itse talkoissa, kun alus varustettiin lähetyslaiva Ebeneseriksi. Laiva lähti Suomesta 10.8.1955 eikä palannut enää takaisin.
Vahterpää on lopullisen romutuksen seurauksena palanut noin vuonna 1961 ja on uponnut Haverön koillispuolelle, lähelle Tammenpään hylkyä.
Markku A. Lindholm: ”Rungon konstruktio oli aika edistyksellinen. Kaaret olivat valmistettu ”liimapalkkimenetelmällä” muotoonsa, muistaakseni neljästä lankusta. Laudotus oli kaksinkertainen. Sisämäinen laudotus oli ns. vinolaudotus 45 asteen kulmassa pituussuuntaan nähden ehkä tuuman vahvuista lautaa. Ulkolankutus oli ehkä kahdenttuman oregonmähtyä ja näiden lankutusten välissä oli pressukangas. Sisäpuolinen vinolankutus oli sisältäpäin naulattu ulkolankutukseen ruostumattomilla rihlanouloilla, jotka tunnistaa kannassa olevasta ankkurikuviosta eikä siihen ota kiinni magneetti. Näitä nauloja pikkupoikana keräilin snorkkelisukelluksella satoja uusiokäyttöön. Pituusjäykkyyden aikaansaamiseksi kaarien ja laudotuksen väliin oli asennettu kuparilaattavyötteet ristikkorakenteeksi. Kuparivyötteet toimitettiin teollisuuden raaka-aineeksi metallivalimoon. Vyötteet oli kiinnitetty sisälaidotukseen pallokantaisilla, kuparisilla puuruuveilla. Välilaipiot olivat myös tehty kaksinkertaisella vinolaudotuksella ja välissä oli pressukangas.”
Barlius viistokaiutti kohdan 1.8.2022 löytäen paikalta hylyn (kuvat). Tunnistus pitänee tehdä sukeltamalla.
Kerrotaan että tiililastissa ollut alus ajoi Airistolla Lattokarin lounaisrantaan ja jäi kiinni paikassa. Aluksen keventämiseksi tiililastia heitettiin mereen. Tiiliä on kuulemma vieläkin matalikolta löydettävissä. Alus oli kuitenkin saanut vuodon ja kellahti karin jyrkänteeltä näkymättömiin.
Samoin oli käynyt myös jollekin toiselle alukselle samassa paikassa ennen vuotta 1939.
Huom! Barlius viistokaiuttanut kesällä 2021 n. 200m säteellä paikasta, ei mitään havaintoja hylystä. Barlius ehdottaa poistamista, olkoon vielä…
Airistolla Lattokariin on ajanut alus ennen vuotta 1939. Samalle karille on uponnut tiililastissa ollut alus noin 1947 – 1950.
Huom! Barlius viistokaiuttanut kesällä 2021 n. 200m säteellä paikasta, ei mitään havaintoja hylystä. Barlius ehdottaa poistamista, olkoon nyt vielä…..
Airistolla, Östra Linsöristä kaakkoon, on 32 metrin pituinen proomu 51 metrin syvyydessä.