Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Tämä 1500-luvun hylky löytyi pilkkimässä olleen S. Lappalaisen ilmoituksen perusteella vuonna 1977, 15-17 metrin syvyydestä Tammisaaren Esselhomin luota. Hylyn esineistö viittaa aluksen alkuperämaan olleen Hollanti. Todennäköisesti osa hylyn lastia on pelastettu uppoamisen jälkeen, koska aluksen korkea perä on jäänyt näkyviin. Kuitenkin meidän päiviimme on säilynyt muutamia Bartman-ruukkuja, muuta mahdollisesti lastiin kuulunutta keramiikkaa, paistinpannuja ja patoja, joita säilytetään Merimuseossa Helsingissä.
Hylyn puurakenteet ovat levinneet pohjalle tasaiseksi matoksi. Keularanka ja pitkä keihasmäinen kaljuunapuomi – joka on sittemmin nostettu – sekä ankkuripeli ovat hyvin säilyneitä. Aluksen pituus on ollut n.18 metriä ja leveys 5,5 metriä. Jos pituus mitataan pystyyn nostetun perävantaan yläpäästä kaljuunapuomin kärkeen, saadaan pituudeksi noin 24,5 metriä. Keulavantaan korkeus on runsaat 6 metriä.
Tutkimukset hylyllä on toistaiseksi lopetettu. Aluksen lähtö- ja määräsatamaa eikä sen tyyppiä ole pystytty selvittämään. Kuitenkin tiedetään sen ottaneen painolastihiekkansa jostakin Jyllannin tienoilta Tanskasta ja aluksen oletetaan kuuluneen matkustajalaivana jollekin sikäläiselle aateliselle. Joissakin lähteissä on arvailtu tämän hylyn olevan ns. ”Hopeapriki”, josta liikkuu perimätietoa saaristolaisten keskuudessa. Keskilaivasta on kuitenkin löytynyt yksi mastonkenkä, joka osoittaa hylyn olleen kolmimastoinen. Kun olemassa olevat rakenneosat on rekonstruoitu piirtämällä paperille, voidaan piirros täydentää galeoniksi. Hylky kuuluu arvokkaimpaan aluslöytöjen luokkaan. Se on rauhoitettu kulttuuriperintökohde ja muinaismuistolain mukaan sitä ei saa muuttaa tai vahingoittaa.