Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Evert Vetts niminen alus upposi Vänöstä kaksi mailia etelään syyskuussa 1754.
Englantilainen priki Industri upposi 11.10.1876 Tammisaaren luotsiosaston alueelle Kemiön ulkosaaristoon, Kalkskärin lähelle sijaitsevalle matalalle. Miehistö ja kapteeni Thomas John Hon kyettiin pelastamaan myrskystä huolimatta.
Vänöstä 6 mpk lounaaseen, Kalkskäristä 0,6 mpk eteläkaakkoon, Kartenin kahden isomman luodon välissä matalalla karikolla, on lähdetiedoissa hylkymerkintä. Paikka on tarkistamaton ja syvyys, alle 10 metriä, arvioitu merikartalta.
Vänöstä 6 mpk lounaaseen, Kartenin koillispuolella, 0.1 mpk 1,5 metriä vedenalaisen kiven eteläpuolella, on lähdetiedoissa lounaiskoillissuuntainen hylkymerkintä. Paikka on tarkistamaton ja syvyys, 5 – 10 metriä, arvioitu merikartalta.
Vänöstä 6 mpk lounaaseen, Kalkskärin matalassa rantakarikossa, alle 100 metriä saaren kaakkoisrannasta, on lähdetiedoissa lounaiskoillissuuntainen hylkymerkintä. Paikka on tarkistamaton.
Vänöstä 7 mpk etelään, Holmbådarnan itäisten luotojen luoteispuolella, vedenpäällisen kiven ja 2,5 metrin syvyysmerkinnän luoteispuolella, on lähdetiedoissa lounaiskoillissuuntainen hylkymerkintä. Paikka on tarkistamaton ja syvyys, alle 5 metriä, arvioitu merikartalta.
Saaristomerellä, Vänön lounaisrannassa on puurakenteisen troolarin hylky
Saaristomerellä, Vänöstä itään, Snåldön eteläpuolella on vanha puuhylky
Vänön saaren kaakkoispuolella on Maraholmen-niminen saari. Sen lähistöllä lepää pohjassa 40-metrinen tammihylky. Hylyn ikää ei ole määritelty, mutta Vänön kappelissa on muistolaatta Klason-nimesen merimiehen kunniaksi. Hän haaksirikkoutui 1600-luvulla Vänön itäpuolella ja pääsi rantaa Vänössä. Muu miehistö menehtyi. Alus oli ollut matkalla Hiittisten Kyrksundiin. Klason rakensi myöhemmin pelastumisestaan riemastuneena Vänöseen saaren ensimmäisen kappelin mahdollisesti hylyn puutavaraa apuna käyttäen.
Aluksen tyyppi on toistaiseksi varmistamatta. Mm. kyljen kohta, jossa tykkiportit ovat saattaneet sijaita on toistaiseksi mudan peitossa. Yhtään mastonkenkää ei myöskään ole löydetty, mutta alus lienee ollut kolmimastoinen. Laivassa on ollut leveä peräpeili, jota on kannatellut edelleen pystyssä oleva vankkarakenteinen perärangan polvi. Jyrkästi eteenpäin kallistuva suora keularanka on niinikään pystyssä, tosin sen yläosa on kadonnut. Suora keularanka oli tavallinen hollantilaismallisissa sota- ja kauppa-aluksissa 1600-luvun lopulla. Todennäköisesti juuri tätä hylkyä kuullaan usein nimitettävän myös Liitupiippuhylyksi. Hylkyä tutkittiin alustavasti kesällä 1994 Sukeltajat Ry:n voimin.
Vänön Kartenilla on jäännöksiä purjelaivan pohjasta. Kysymyksessä on todennäköisesti Kielistä Kivimaalle matkannut suomalaisalus. 131 tonnin Ihana oli joutunut painolastissa lumipyryn ja myrskyn takia haaksirikkoon. Päällikön nimi oli Rosenberg.
Katso myös