Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Porvoossa, Suur-Pellingin eteläisimmän kärjen luona on Vasaman hylky n. 26 metrin syvyydessä täysin hajonneena.
Maahamme muodostui 1920-30-luvuilla varustamoita, joitten toiminta perustui hakurahtiliikenteeseen. Eräs näistä oli Lovisa Ångfartygs A/B, jonka pääosakas oli Ragnar Nordström. Talvisodan syttyessä Nordströmillä oli kahdeksan alusta hakurahtiliikenteessä, mutta sodan aikana hän hankki vielä 11 rahtihöyryä lisää. Näillä toimitettiin ulkomaille pääasiassa sahaamatonta puuta, selluloosaa, paperia ja pahvia. Viennin rahallisesta arvosta merkittävän osan muodosti voi. Tuonti keskittyi pääasiassa hiileen ja koksiin sekä viljaan ja jauhoihin.
Ragnar-päätteiseen laivastoon kuului myös 3600 dwt:n s/s Raimo-Ragnar. Suuri ja nopea yhteensä yli kolmekymmentä alusta käsittävä saattue lähti Boistöstä kohti länttä ja Danzigia. Kahteen osaan jaetusta saattueesta Haminasta lähtenyt Raimo-Ragnar johti toista. Pitkässä ketjussa kulkien ja kapeassa ja salaisessa miinoittamattomassa väylässä navigoiden tultiin Nygrundin kohdalle. Saattueen ensimmäisen osan viimeisen laivan nähtiin tekevän pienen mutkan, mutta Raimo-Ragnarilla tätä pidettiin ohjausvirheenä. Itse asiassa alukselta oli näytetty lippusignaalia seuraaville laivoille varoitukseksi sokeasta karista. Väylähän oli uusi eikä sitä oltu ehditty perusteellisesti kartoittaa. Signaalia ei kuitenkaan näin kaukaa havaittu ja laivan tullessa samalle kohdalle se nousikin koko pituudeltaan karille.
Yksi alus jätettiin avuksi, muut jatkoivat matkaansa. Pumppuja käytettiin täydellä teholla ja lastia purettiin mereen. Seuraavana päivänä miehistö siirrettiin pelastusaluksiin ja laivaa alettiin hinata irti karilta. Yritykset epäonnistuivat ja seuraavana päivänä alus upposi jyrkkäreunaiselle karille komentosiltaansa myöten. Myöhemmin myrskyt ja hylyn räjäyttäjät ovat upottaneet 84-metrisen laivan karin viereen. Suomalaisomistuksessa olevan höyrylaivan lastina oli 861 syltä kaivospölkkyjä ja jonkin verran propsia.
Hylyn irrallaan oleva peräosa on 30 astetta oikealle kyljelleen kallistuneena ja sen alla pohja on 33 metrin syvyydessä. Tämä hylyn kookkain kappale on katkennut komentosillan etupuolelta paljastaen konehuoneen kuin suuren valaan sisälmykset höyrypannujen ja vesijohtojen sekamelskaksi. Keskilaivan hyttitilat on osittain purettu ja niitten jäänteet ovat romahtaneet täysin, mutta muissa sisätiloissa on reilusti tilaa sukeltaa ja eksymisvaaraa vähentävät runsaslukuiset ikkunat. Myös vesi on aluella erittäin kirkasta. 3000 dwt:n hylyn varsinaista nelimetristä potkuria on yritetty nostaa, mutta hankkeen kuluessa se irtosi ja vajosi hylyn peräosan viereen vasemmalle puolelle. Perimmäisessä ruumassa on laivan varapotkuri.
Porvoossa, Suur-Pellingin luoteiskärjen länsipuolella kerrotaan olevan puuhylyn jäänteitä.