Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Iso-Enskerin koillispuolella on puuhylyn pohjaosa ja muuta tavaraa kivikkopohjalla. Saattaa olla kaljaasi Ändring. Sijaitsee luonnonsuojelualueella.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Katso myös viereistä hylkyä, Ändring, jossa on Seppo Salosen kirjoittama perusteellinen hylkytarina.
Reposaaren pohjoispuolella sijaitsee iso metsäinen saari joka tunnetaan nimellä Iso-Enskeri, erotuksena sen eteläpuolella olevasta pienemmästä saaresta, Vähä-Enskeristä. Saaren ruotsinkielinen nimi on vastaavasti Stora-Enskär ja tarkoittaa isoa saarta (en skär = saari). Saaren asema purjehdusmerenkulun kannalta on ollut erittäin merkittävä, sillä se on tarjonnut ensimmäisen suojaisan ankkuripaikan tultaessa Merikarvialta eteläänpäin. Vanhoissa merikartoissa se nimettiin usein vain sanalla Enskär, jolla haluttiin korostaa saaren kokoa ja sen merkitystä suojaa antavana paikkana.
Merkittävin laivaväylä vuosisatojen ajan Reposaarelta pohjoiseen on kulkenut Kappeliluodon-Tahkoluodon-Enskerin kautta. Väylä kulkee Enskerin itäpuolelta, jossa sijaitsee myös ankkuripaikka, kääntyy saaren pohjoispuolelta länteen väistääkseen Ahlaisten ulkosaariston matalikot ja hetken kuluttua taittuu taas pohjoiseen. Väylä on edelleen käytössä, mutta enimmäkseen sitä käyttävät huvialukset.
Saaren pohjoiskärjessä sijaitsee petollinen matalikko nimeltään Springar, jonka kivet pilkistävät pinnalle. Kivet jäävät väylän eteläpuolelle. Itseasiassa myös väylän pohjoispuolella on iso matalikko, joten väylä kulkee hetken matkaa suhteellisen kapeassa rännissä. Springar tarkoittaakin rakoa tai halkeamaa, joten voisi olettaa että koko laaja matalikko on aikoinaan tunnettu tuolla nimellä, mutta aikojen kuluessa nimi on kohdistunut noille petollisille pintakiville.
Kapean väylän läpi purjehtiminen on varmasti ollut vaikeaa varsinkin kovalla tuulella ja merenkäynnillä. Aikojen kuluessa ovatkin useat purjealukset ja myös höyryalukset kolhineet pohjansa Springarin kiville. On myös ainakin yksi epäonnekas laiva jonka matka päättyi tuolle matalikolle.
Porilainen porvari Frans Wilhelm Bris omisti pienehkön limisaumaisen kaljaasin nimeltä Ändring. Tällä aluksellä hän kuljetti pääasiassa puutavaraa Merikarvialta Reposaarelle. Sieltä se vietiin useimmiten Poriin siipirataslaiva Salaman hinaamilla proomuilla.
Toukokuun 6. päivä vuonna 1863 Ändring oli lastattu lankuilla ja lähti aikaisin aamulla kello 3 aikaan kohti Reposaarta. Muutaman tunnin kuluttua kohtalon kalvakkaat sormet puuttuivat peliin ja kaljaasi karautti Springarin kiville kello 7 aikaan. Tuuli ja merenkäynti olivat ilmeisesti melkoiset, sillä alus kärsi niin suuria vaurioita että se upposi. Suurin osa lastista saatiin kuitenkin pelastettua, mutta itse laivasta saatiin pelastettua vain osa takilasta. Porvari Bris harmitteli antamassaan protestissa sitä, että väylä kulkee liian lähellä matalikkoa ja oli itseasiassa huonosti merkitty. Tästä tuohtuneena hän vaati, että kaupunki korvaisi haaksirikon hänelle aihetuneet menetykset. Todennäköisesti vaatimuksiin ei suostuttu.
Haaksirikkopaikalla on silloin tällöin sukellettu ja etsitty kaljaasin jäännöksiä, mutta vain muutamia kaarenkappaleita on paikalta löydetty. Kuluvana vuonna löytyi Iso-Enskärin koillisrannalta limisaumaisen aluksen kaari, joka on myös peräisen uponneesta kaljaasista. Ehkäpä vielä jokin isompikin osa epäonnisesta Ändringistä vielä löydetään.
3.10.1999 Seppo Salonen
Museoviraston muinaisjäännösrekisterin hylyn mj2621 arvellaan voivan olla Ändring. Springar on nykykartoilla nimeltään Bringari.