Nostaja

Nostaja oli Tie- ja vesirakennuslaitoksen omistama ketjukauharuoppaaja. Se oli rakennettu Pietarissa vuonna 1912. Aluksen pituus oli yli 50 metriä ja leveys lähes 11 metriä, pääkoneen teho 300 hv ja ruoppaussyvyys 10,2 metriä. Kauhojen tilavuus 850 litraa ja aluksen vetoisuus 434 brt.

Suomen itsenäistyttyä 1917 jäi venäläisiltä Sortavalan satamaan runsaasti ruoppauskalustoa. Suomi otti käyttöönsä niistä ruoppaaja Vasili Saloffin ja kuljetusalus Muurmanin, muut luovutettiin takaisin Venäjälle. Vuonna 1921 Vasili Saloffin nimi muutettiin Nostajaksi ja kuljetettiin vuonna 1924 Laatokalta Helsinkiin korjattavaksi. Tämä silloin Suomen ylivoimaisesti tehokkain ruoppaaja pääsi aloittamaan työnsä Vaasassa vuonna 1925.

Nostaja saapui 7.7.1972 Pietarsaareen ruoppaamaan sataman sisääntuloväylää. Siirryttyään 21.8.1972 Nygrundetin matalikolle, rikkoi meressä ollut vaijeri alatelan voitelujärjestelmää jo muutaman päivän työskentelyn jälkeen. Korjaus Pietarsaaren satamassa kesti toista viikkoa ja vasta 5.9.1972 Nostaja siirtyi taas työmaalleen Nygrundetin matalikolle. Alus kiinnittyi ankkurivaijereihin kello 18.00 mennessä. Iltayöstä länsituuli voimistui seitsemästä metristä sekunnissa 12 metriin. Yövahdiksi määrätty proomumies kertoi olleensa hermostunut ja hieman peloissaan, koska oli ollut merellä vasta vähän aikaa ja tämä oli hänen ensimmäinen yövahtivuoronsa Nostajalla. Hän ei  ollut edes Nostajan henkilökuntaa. Ruoppaajan päällikkö oli suorittanut kello 02.45 – 03.00 välisenä aikana yövahdin kanssa kiertokäynnin aluksen kannella. Päällikkö oli maininnut yövahdille, ettei tilanne ole huolestuttava, jolloin yövahti oli rauhoittunut. Aluksen konehuoneessa oli ollut koneenhoitaja vahdissa kello 22.00 asti ja lähtiessään tarkastanut pilssit. Tämän jälkeen kukaan ei käynyt konehuoneessa, koska yövahdille oli annettu ohjeet, ettei hänen tehtäviinsä varsinaisesti kuulu vahdinpito konehuoneessa. Kansimies oli käynyt kello 03.30 kannella havaitsematta mitään poikkeavaa. Pian tämän jälkeen yövahti oli huomannut ruoppaajan kallistuneen vähän vasemmalle. Kallistuman jatkuessa hän oli  käynyt herättämässä toverinsa kello 03.40. Miesten tultua kannelle oli kallistuma lisääntynyt huomattavasti. Miehistön käytävässä suoritettiin hälytys ja miehistöä alkoi kerääntyä kannelle. Aluksella oli kaikkiaan 20 henkilöä, mutta kannelle ehti päällikön lisäksi vain viisi miehistön jäsentä. Päällikkö määräsi pumput käynnistettäväksi ja pelastusliivit puettaviksi. Pumppuja ei kuitenkaan ehditty käynnistää, kun Nostaja kaatui vasemmalle kyljelleen kello 03.45. Kaatumisvaiheessa ruoppaajan apukone oli käynnissä, koska valot paloivat aluksessa. Onnettomuudesta pelastuneet pääsivät Nostajan perässä olleeseen huoltovene Tiiraan, jolla he suorittivat paikalla etsintöjä, mutta ketään ei merestä löytynyt. Huoltoveneellä pelastuneet ajoivat lähistöllä olleelle hinaajalle ja hälytys suoritettiin punaisia hätäraketteja ampumalla kello 04.20 aikaan. Onnettomuudessa hukkui 16 henkilöä, joista yksi jäi kateisiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti tutkijalautakunnan tutkimaan kaatumisen ja uppoamisen syitä. Työtä vaikeutti aluksen rakennuspiirustusten puuttuminen ja hitaasti edenneet nostotyöt. Ruoppaaja oli uponnut vasemmalle kyljelleen niin, että keula oli 11 metrin syvyydessä ja perä 15 metrissä. Nostajaa tutkittiin sukeltajien avulla ja hukkuneet saatiin nostetuksi aluksesta yhtä kateisiin jäänyttä lukuun ottamatta. Ruoppaaja saatiin siirretyksi seuraavan kesän aikana pois väylältä kilometrin päähän saaren rantaan. Tätä ennen oli purettu ruoppaajan kaivulaitteet. Nostaja saatiin hinatuksi Pietarsaaren satamaan vasta 3.7.1974, jonka jälkeen se päätyi romuksi. Joidenkin mielestä pelastus- ja nostotyöt edistyivät niin hitaasti, että niistä tehtiin eduskuntakysely ja kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tutkijalautakunta päätyi onnettomuuden syiden selvittelyssä siihen, että aallokossa vettä oli päässyt ankkurisilmäkkeestä sisään alukseen ja levinnyt välilaipioista poistettujen putkien aukoista alukseen. Vettä kertyi niin paljon, että alus kaatui. Muina syinä pidettiin amatöörivoimin alukselle tehtyjä muutostöitä, joiden vaikutusta vakavuuteen ei oltu laskettu. Ruoppaajalla ei oltu suoritettu pelastusharjoituksia, eikä annettu ohjeita hätätilanteiden varalta. Myöskään henkilökuntaa valittaessa ei oltu kiinnitetty huomiota aikaisempaan merikokemukseen.