Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Oxholmin saaren kaakkoiskulmassa on puurunkoisen aluksen rantahylky tai hylyn osa, jonka pituus on noin 20 metriä. Hylyssä on säilynyt useita kaaria ja kylki- tai pohjalautoja, mutta aluksesta on jäljellä vain pieni osa. Osa hylystä saattaa myös olla pohjahiekkaan hautautuneena. Hylyn lähellä syvemmällä vedessä on suorakaiteinen puurakenne, joka lienee laiturin osa, mutta sen vieressä saattaa olla hylyn osa.
Hylky löytyi Barlius-ryhmän viistokaikuluotaus- ja dronekuvauskartoituksessa 2024.
Korppoon Norrskatan länsipuolella, Oxholmin itärannassa, on hajonnut puuhylky osin hiekkaan hautautuneena. Hylyn pituus on noin 20 metriaä ja se nousee noin 1,5 m pohjasta.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Barlius-ryhmä kuvasi hylyn sekä ilmasta että viistottamalla keväällä 2024.
Pala kylkeä on kallion vieressä laskeutuen noin 2m syvyyteen. Suurin osa hylystä on rantakivillä pahasti hajalla.
Korppoon Norrskatan eteläosassa, Olofsnäsin länsikärjessä, on tasasaumainen purjealuksen puuhylky n. 5 m rannasta mutapohjalla.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Barlius-ryhmä kuvasi hylyn keväällä 2024.
Korppoon Norrskatan länsipuolella, Oxholmin pohjoisrannassa pienen lahdelman kohdalla, on purjealuksen limisaumainen puuhylky matalassa rantavedessä mutaan hautautuneena.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Barlius-ryhmä viistotti saaren ympäri keväällä 2024 löytämättä tätä hylkyä kuvatusta paikasta.
Korppoon Norrskatan lounaispuolella, Lökholmin pohjoisrannnan lähellä, on huonokuntoinen limisaumainen puuhylky pohjamutaan uponneena.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Barlius-ryhmä viistokuvasi hylyn keväällä 2024.
Lempersön länsirannassa, Kläppuddin luona, on puuhylyn osia rantavedessä.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Korppoolaisen Väsbyn kylän Slättdalissa on matalassa vedessä olevasta puuhylystä noussut osia ruoppauksen yhteydessä. Osa hylystä on edelleen rantavedessä mutakerroksen peitossa.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Korppoon Lohmin Killingholmin eteläpuolella, paikassa P 60° 06,30′ I 21° 40,76′ on huonokuntoisen noin 6 metriä pitkän meriläis-mallisen veneen raato. Paikka on mahdollisesti toiminut sodan aikana sota-alusten kylkikiinnityspaikkana.
Sampo oli suuri apumoottorilla varustettu kaljaasi. Myöhään syksyllä 1922 se oli raskaassa lastissa matkalla kohti Kemiön Taalintehdasta tarkoituksenaan kuljettaa ruukin raaka-aineeksi malmia. Matkantekoa oli alusta lähtien haitannut myrskyinen syyssää. Kihdille päästyä saatiin pohjakosketus Blåskärin merimerkin kohdalla. Molemmat ankkurit laskettiin nopeasti, mutta ne eivät saaneet riittävästi pitoa. Sampo ajautui lopulta Svarta Hundin (nyk. Järvis Sten) rantaan. Siellä alus sai vuodon ja alkoi täyttyä vedellä. Lopulta sen oli antauduttava luonnonvoimille ja se upposi 15 sylen syvyyteen. Paikalliset luotsit havaitsivat miehistön ampumat häräraketit ja päällikkö ja neljä muuta aluksen miehistöön kuuluvaa pelastettiin haveripaikalta.
Virolahdella rakennettu kaljaasi Impi oli 17,40 metriä pitkä ja 38,30 drt:n vetoinen.
Se myytiin huutokaupalla noin vuonna 1890 ja upotettiin merikelvottomana rantaveteen Korppoon Lomin saaren eteläpuolelle, Vesselin pohjoispuoleiseen lahteen.
Upottamisen jälkeen laivasta poistettiin kaikki käyttökelpoinen tavara. Muun muassa laivan kajuutan osti Titus Gottfrid Adolfsson ja kuljetti se talvella hevosten vetämänä jäitten yli talousrakennukseksi Lohmin Östernäsiin. Kajuutta on toiminut aikojen kuluessa mm. varastona, saunana (?), nikkaripuotina ja vuosina 1912-17 Utöstä evakuoidun luotsi Bergmannin perheen kesäasuntona.
Nykyisin kajuutta palvelee Gun ja Kari Herrasen vierastupana.
Kaljaasin hylky makaa oikeinpäin rantavedessä 3 metrin syvyydessä, ja on merkitty poijulla. Jos vesi on matala, osia hylystä näkyy merenpinnan yläpuolella. Hylystä on jäljellä köli ja kaaret.