Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Tämä 31,6-metrinen hylky lepää Salmön edustalla kymmenen metrin syvyydessä, kallistuneena vasemmalle kyljelleen. Jyhkeän hylyn muoto on tyypillinen sotafregatille ja se on mahdollisesti ollut soudettavaa tyyppiä. Siinä on ollut suuri ja leveä peräpeili ja yksi patterikansi, jolla kanuunat ovat sijainneet. Joitakin tykinlavetin pyöriä on sankan puutavararyteikön lomassa muistuttamassa laivan aseistuksesta. Hylystä on poistettu takilointi, kanuunat, ankkurit ym. arvokkaampi varustus. Tykkiporttien keskinäinen etäisyys on 2,8 metriä. Aluksen leveydeksi arvioidaan 7,1 metriä. Laiva on lopuksi saatettu sytyttää palamaan.
Ruumakansi, jolla on uuni, on romahtanut painolastikivien päälle. Joitakin kannuksia, hiomakivi, puunuija ja Kustaa II Adolfin tyttären kuningatar Kristiinan aikaisia neljännesäyrin arvoisia kolikoita vuodelta 1636 nostettiin kaivauksien yhteydessä päivänvaloon.
Hylyn löysi Norppa-klubi ja sitä tutkittiin Teredo Navaliksen voimin vuosina 1974-75 ensin jäältä viikonloppuisin ja myöhemmin kesäleireillä. Tutkimukset ovat kesken, mutta lienee syytä mainita, että 1600-luvun fregatin sivukuva on ollut lähellä hollantilaismallista pinassia, joka pääasiassa vain poikkileikkaussuhteittensa puolesta erosi fregateista. Pinasseja käytettiin paitsi muutamalla tykillä varustettuina kauppalaivoina myös sotalaivoina, joihin tykkejä oli sijoitettu täyslaidallinen joko yhdelle tai kahdelle patterikannelle.