Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Saaristomerellä, Vänöstä etelään, Yttre Klovaskärin kaakkoisrannassa on puisen purjelaivan tai kahden purjelaivan pohja- ja kylkirakenteita. Hylyn molemmin puolin on irtotavaraa ja lankkuja.
Hylky saattaa olla alueella 1882 uponnut tanskalainen Rob Roy, josta tarkemmin www.haverit.net
Barlius-ryhmä viistotti hylyn kesällä 2025. Siinä yhteydessä oli havaittavissa neljä eri hylyn osaa.
Näiden koordinaatit ovat seuraavat:
1. 59.803518, 22.169174
2. 59.803867, 22.169239
3. 59.803726, 22.167676
4. 59.803508, 22.168488
Alus oli ostanut turskaa Arkangelista Jäämereltä ja oli tuomassa sitä Pietarin tarpeisiin. Matkaa tehtiin pitkin Norjan rannikkoa alas Tanskan salmiin. Itämerelle päästyään 142 tonnin laiva joutui myrskyyn ja kansilastia menetettiin mereen. Myrskystä kuitenkin selvittiin, koska alus oli vankkarakenteinen ja ehjä. Utön ohitettuaan se joutui uuteen myrskyyn ja painui kohti ulkoluotojen jonoa. Koska laivan ruumiin pääsi vettä tyrskyjen lyödessä yli kannen paaleihin lastattu kala vettyi. Raskas Vostok kävi hankalaksi käsitellä ja se karahti luodolle.
Myrskyn laannuttua Vänöstä lähdettiin soutamalla onnettomuuspaikalle. Pinnalla näkyvästä hytistä löytyikin Vostokin seitsenhenkinen miehistö, joka toimitettiin lämmittelemään ja edelleen mantereelle. Itse hylyn tilaan tutustui apuun hälytetty pelastusalus Assistans, joka sai kiinnitettyä Vostokin kylkeensä ja alkoi hitaasti lipua kohti mannerta. Myrsky yltyi jälleen. Nyt kolmannella kerralla se koitui Vostokin lopulliseksi tuhoksi. Laivan takila romahti Assistansin kannelle ja sotkeutui sen kansirakenteisiin perusteellisesti. Samalla kaatuvat mastot rikkoivat Vostokin kylkeä niin pahasti, ettei veden tuloa kyetty enää hillitsemään. Tässä tilanteessa oli vaara, että myös Assistans kaatuu kyljelleen ja uppoaa. Takilaa alettiin kiireesti hakata irti Vostokista ja kiinnitysvaijerit katkottiin. Vostok upposi välittömästi. Samassa myrskyssä oli pelastettu miehistö haaksirikkoutunut saaristolaisveneessään vielä uudelleen.
Vänöläisistä pelastusmiehistön jäsenistä Isaksson-nimiselle myönnettiin myöhemmin tsaari Nikolai II:n kuvalla varustettu hengenpelastusmitali. Hylyn uppoamispaikalta kerrotaan saadun erityisen suuria turskasaaliita ja uppoamiskohta kulkeekin saaristolaisten keskuudessa Turskapaikan nimellä.
Katso myös Luotsi- ja majakkalaitoksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto 1910
Vänössä, Stora Hästskärin rannassa on englantilaisen purjealus Alfredin hylky. Se on suhteellisen hyvin koossa pysynyt ja taidokkaalla veistotyöllä komistettu 25-metrinen alus. Perimätiedon mukaan alus on ankkuroitunut pääsaaren länsipuolelle. Saarelaisten mennessä kysymään tulijoitten tarkoitusta, oli heidät ajettu pois aseilla uhaten. Seuraavana aamuna alus oli poissa ja pinnalle törrötti vain maston huippu. Miehistö oli soutanut pois ja kyseessä lienee ollut vakuutuspetos. Tapansa mukaan saaristolaiset ottivat hylystä kaiken minkä koukuin ja pihdein nostamalla saivat. Koko Pietariin matkalla ollut hiililasti näyttää olleen tallella.
Syvyyttä pohjaan tällä kohdalla on noin 20 metriä. Lasti nostettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina lopullisesti ja samassa yhteydessä hylkyä revittiin säälimättä auki Suckmann-nimisen sukeltajan toimesta. Koska hylky oli väylällä, myös sen takila jouduttiin räjäyttämään.
Myöhemmin urheilusukeltajat ovat hajottaneet hylkyä raastamalla siitä erilaisia puuosia ja rikkomalla kylkiä ja kaiteita ankkureilla. Hylky onkin surullisimpia esimerkkejä ajattelemattomasta tavasta harrastaa urheilusukellusta.
Alfredin keulakuva – kruunupäinen parrakas herrasmies – on konservoituna Vänön kappelissa. Keulakuvan uskotaan esittävän 800-luvulla hallinnutta englantilaiskunigasta, Alfredia. Hylkyä on tutkinut turkulainen Nautic Club.