Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Sankt Nikolaus, kotoisin Hampurista, kärsi haaksirikon myrskyssä Ulko-Tammion lähellä 19.- 21.10.1763. Aluksen lastina oli talia, rautaa, hamppua, purjekangasta, öljyä ja jäniksennahkoja. Tammion rantavouti Nils Jepersson näki merellä veneitä kulkevan edestakaisin ja päätteli hylynryöstön olevan meneillään. Hän teki ilmoituksen luotsi-inspehtoori Sommerille. Ulko-Tammiosta Sommer löysi Sepänkylästä kotoisin olevia miehiä hakkaamassa irti hylyn rautaosia. Laivan osia ajautui maihin useille saarille, mm. Ulko-Tammiolla, jossa kerättiin talteen hylkytavaraa. Sommer takavarikoi eräältä Variksen saarella ”pelastustöissä” olleelta mieheltä verisen paidan, joka oli ilmeisesti kuulunut jollekin murhatulle laivan miehistön jäsenelle.
Tästä rantarosvousjutusta tuli maamme yksi tunnetuimmista hylynryöstötapauksista. Myöhemmin seuraavana kesänä Sommerin tutkiessa toisen aluksen haaksirikkoa löytyi läheiseltä saarelta purjekankaaseen kääritty ja kivillä peitetty murhatun naisen ruumis. Purjekankaasta löytyi Sankt Nikolauksen laivapapereiden lastikonosomenttimerkki. Pääkirurgi Weise vahvisti kuoleman väkivaltaiseksi.
Pietarista saadun tiedon mukaan miehistössä oli 7 henkilöä. Laiva oli käynyt Kronstadissa missä alukseen oli noussut naishenkilö. Kokonaisuudessa haaksirikossa ja hylynryöstössä kahdeksan menetti henkensä. Aikanaan oikeus kokoontui kuusi kertaa. Rangaistavina oli yht. 52 henkilöä, myös Tammion rantavouti Nils Jepersson, joka oli ollut saaliinjaossa mukana. Rangaistukseksi he saivat sakkoja tai raippoja. Surmatöistä ei kuitenkaan tuomittu ketään.
Hylky saattaa olla Museoviraston hylkyportaalin Ulko-Tammion hylky.