Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Höyryalus Casablanca oli rekisteröity Hampuriin, ja jonka omisti Oldenburg-Portugiesche Dampfschiffs-Rheiderei. Alus kaatui 25.11.1943 lastin siirtymisen johdosta sen ollessa menossa piijauhelastissa Kotkasta Saksaan. Onnettomuus tapahtui Utön ja Bogskärin välillä paikassa 59° 26,00′ / 20° 31,00′. Turma oli varsin paha, sillä 23 henkisestä miehistöstä kylmältä mereltä pelastui vain kaksi.
Casablanca oli rakennettu vuonna 1936, sen vetoisuus oli 2.313 grt ja pituus 87,8 metriä.
Suomalainen s/s Argo oli rakennettu 1898 Englannissa. Aluksen vetoisuus oli 2.513 grt ja pituus 98,5 metriä. Alus ehti palvella usean eri nimisenä monilla omistajilla kunnes se ostettiin Maarianhaminaan 1924 ja nimettin s/s Argoksi. Argo oli matkalla kalisuolalastissa kapteeni E.W Erikssonin komennossa Lyypekistä Helsinkiin kun neuvostoliittolainen sukellusvene SC-317 upotti sen torpedolla. Laiva upposi 10 mpk Bogskärin majakasta pohjois-koilliseen paikkaan N 59°10’/E 20 °02′. Yhdeksän miehistön jäsentä menehtyi.
Aluksen kohtalosta löytyy lisätietoa Haverit.net -sivustolla.
Rymättylän Onnenniemen länsipuolella on jäihin tipahtanut auto.
Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosan pohjoispuolella sijaitsevan Aitsaaren lounaispuolella on ainakin neljän metallisen aluksen hylyt.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Klikkaa MJ-REKISTERI linkkiä.
Norjalainen höyrylaiva Arbutus oli matkalla etelästä Raaheen kun se ajoi 21.9.1909 karille Nygrundissa Koppargrundetilla. Haaksirikkoutunut alus huutokaupattiin myöhemmin Kokkolassa. Hylkyä purettiin vuosina 1910-1913. Pahoin hajonneen aluksen löytyy Koppargrundetin matalan länsipuolella.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Klikkaa MJ-REKISTERI linkkiä.
Rautarunkoinen höyryalus Kyttä rakennettiin Helsingin Stenbergin konepajalla vuonna 1897. Kyttä oli vuoden 1910 lokakuussa vetämässä myrskyisessä säässä proomua kun se upposi lähes 20 metrin syvyyteen Hirvensalmen Puulaveden Karttuunselällä Puukonsaaren eteläpuolella.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Klikkaa MJ-REKISTERI linkkiä.
Joensuun Pyhäselän lentokentälle sijoitettiin kesällä 1941 merkittävä osa Suomen ilmavoimista. Heinäkuun alussa saavutettiin merkittäviä ilmavoittoja. Eniten pudotuksia saavutti vääpeli Oiva ”Oippa” Tuominen. Tuominen pudotti yhden ilmataistelun aikana Fiat G.50 (FA-3) -hävittäjällä peräti neljä Tupolev SB-2 -pommikonetta. Niistä kaksi syöksyi Pyhäselkään, kolmas Tuupovaaran kansakoulun pihaan. Neljäs pudotus varmistui Tohmajärveltä, nykyisen rajan takaa. Sukeltajat löysivät toisen Pyhäselän SB-hylyn jouluna 1997, jolloin hylystä nostettiin kolmilapainen potkuri.
Hylyn koordinaatit on arvioitu karttapiirroksesta.
Suomalainen hävittäjä (Gustaf Magnusson, FR-99) pudotti venäläisen SB-pommikoneen 1.12.1939 Rampalanjärveen, n 15 km Imatrasta pohjoiseen. Koneen kolmihenkinen miehistö sai veteensyöksyssä surmansa. Koneen murskaantunut runko tiettävästi edelleen mutaan hautautuneena järvessä. Koneen korkeusperäsin on näytteillä Vantaan ilmailumuseossa.
Suomalaiset hävittäjät pudottivat venäläisen pommikoneen (SB/DB?) Imatran Mellonlahteen 25.12.1939. Paikkakuntalaisten tietämää hylkyä etsittiin moneenkin otteeseen, mutta etsinnät epäonnistuivat huonon näkyvyyden takia. Lopulta hylky löydettiin snorklaussyvyydestä vuonna 2001. Pohjassa on suuriakin osia koneesta.
Bf 109 hävittäjä törmäsi jäähän 15.3.1953 sen tehdessä harjoitushyökkäystä Päijänteen Ohensaaressa ollutta maalia vastaan. Runko meni jään läpi ja sirpaleet levisivät satojen metrien matkalle. Koneen ohjaaja Vilho Savikurki sai surmansa. Hylky paikallistettiin syksyllä 2000.