Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, FÅA, nykyinen EFFOA, osti 1066 brt:n Orionin säännölliseen Suomen ja Englannin väliseen liikenteeseen vuonna 1883. Alus aloitti liikenteen Hulliin vuotta myöhemmin. Sen 500 hv:n kone tuotti 12 solmun nopeuden ja sen pituus oli 63,4 metriä. Sen kaksi mastoa oli raakatakiloitu. Vientiartikkeleita olivat puu, langat, paperi ja voi. Tuonti käsitti enimmäkseen erilaista kappaletavaraa. Ruumat lastattiin perinteisten purjealusten tapaan kottikärryillä. Aluksessa oli tilaa myös matkustajille. Sodan aikana se siirrettiin pakko-ostolla Venäjän laivastoon, mutta peräytyessään venäläiset jättivät Orionin Helsingin satamaan. Näin alus palautui FÅA:lle.
Eräänä hämärtyvänä iltana sen puskiessa lumipyryn läpi Rouenista Turun kautta kohti Helsinkiä vuonna 1931 se eksyi reitiltään ja törmäsi Gråskärsbådanin eteläpuoliselle karille. Paikalle saapuivat merenkulkulaitoksen alus Kompassi, pelastusalus Konvoj ja vartiolaiva Aura. Orionista oli saatu pelastettua kaikki paitsi yhdeksän miestä suhteellisen helposti, mutta näillä yhdeksällä oli vaara jäädä alukseen. Jäätävässä lumipyryssä Auran perämies B. Nyman johti Orionille pelastusveneen, joka saikin miehet ulos. Kävi kuitenkin niin, että veneen yksi airo katkesi ja vene alkoi loitota pelastusaluksista. Vesiroiskeet jäätyivät miesten vaatteisiin ja soutaminen kävi pakkasessa mahdottomaksi. Seuraavana päivänä kello 23.00 vene rantautui Porkkalaan ja miehet pääsivät sisätiloihin majakanvartijan hoiviin. Teostaan Auran miehistö palkittiin Meripelastusseuran kunniakirjalla.
Erään sukeltajan havaintoja vuodelta 2020:
”Hylystä on jäljellä yksi suurempi kokonaisuus, joka alkaa 16 metristä ja jatkuu rinnettä ylös noin 9 metrin syvyyteen. Syvin kohta on tunnistettavissa peräkanneksi ja -partaaksi, Höyrypannu on tämän hylynkappaleen vieressä sen oikealla puolella, hyvin lähellä hylynpalaa. Hylynkappaleen yläpuolella rinteessä on irrallista rautaromua ja osia venttiileistä, putkia ym. debristä, jota jatkuu tasaisesti karin kallioseinään saakka noin 3 metrin syvyydessä. Romu kiertää matalan molemmille puolille ja karin länsi-kaakko-pohjoispuolella on muutaman metrin syvyydessä useita suuria hylyn kylkien ja kansien paloja, kooltaan useita metrejä suuntaansa. Yhdessä näistä paloista on kiinni vintturi tms. kone, johon lienee viitattu ankkuripelinä. Ankkuripeli se ei kuitenkaan ole enkä ole sellaiseen ainakaan vielä kohteella törmännyt.
Gråskärsbådanille on ilmoitettu myös Porthanin hylkytieto. Kävin viime kesänä pariin otteeseen sitä etsimässä löytämättä kuin pari rautapalkkia. Epäilen vahvasti että osa eri lähteistä löytyvistä Porthanin kuvauksista – esim. höyrypannu rinteessä – viittaakin Orioniin ts. on sotkettu kaksi eri hylkyä/hylkytietoa, jotka sijoittuvat vierekkäisille kareille.”
Tekstin laatija: Vaheri-Hyvärinen-Saari
Vastaa