Hylkyihin liittyvää hajatietoa
U-676 rakennettiin Hampurissa Howaldtswerken telakalla vuosina 1942-1943. Koulutusjakson päätyttyä elokuun lopussa 1944 Kielissä alus siirtyi etulinjatehtäviin päällikkönään kapteeniluutnantti Werner Sass.
Toisella ja viimeisellä matkallaan Suomenlahdella U-676:sta kuultiin viimeisen kerran 12.2.1945. Alus tuhoutui joskus sen jälkeen Hangon eteläpuolella ilmeisesti ”Vantaa 3” miinakentässä, jonka Louhi ja Ruotsinsalmi olivat laskeneet 12.1.1945. Kaikki 57 miehistön jäsentä menehtyivät tuhossa.
Badewanne-ryhmä löysi hylyn vuonna 2012, kymmenen vuoden etsimisen jälkeen.
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylyn paikka ei ole julkinen.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.
U-745 valmistui 16.4.1943, ja sen päällikkönä oli kapteeniluutnantti Wilhelm von Trotha alusta alkaen aina tuhoon saakka.
U-745 ehti tehdä neljä matkaa, joilla se upotti venäläisen miinanraivaustroolarin T-45 Antikajnen (No 48) ja venäläisen miinanraivaajan T-76 Korall.
Alus upposi 31.1.1945 Hangon eteläpuolella ilmeisesti ”Vantaa 3” miinakentässä, jonka Louhi ja Ruotsinsalmi olivat laskeneet 12.1.1945. Kaikki 47 miehistön jäsentä menehtyivät tuhossa.
Wilhelm von Trothan ruumis löytyi 10.2.1945 läheltä Föglöä, Ahvenanmaalla. Ruumis oli jäinen ja suussa sekä kurkussa oli verta, päällä pelastusliivi. Hän oli ehkä yrittänyt päästä pintaan uppoavasta aluksestaan. Ruumis haudattiin kolmea päivää myöhemmin Föglön hautausmaalle. Muita ruumiita ei löydetty.
Useimmat sukellusveneet kokivat palvelusaikanaan monia erilaisia vaara- ja vahinkotilanteita, mutta U-745:n ensimmäinen vaaratilanne johti sen tuhoutumiseen.
Badewanne-ryhmä löysi hylyn vuonna 2012, kymmenen vuoden etsimisen jälkeen.
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylyn paikka ei ole julkinen.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.
Saksalainen sukellusvene U-26 oli laivastonsa ylpeys. Sen nopeus pinnalla oli 15 solmua ja sukelluksissa hetkellisesti 9,5 solmua. Suurin sukellussyvyys oli 50 m. Aseistuksena sillä oli neljä 50 cm torpedoputkea ja kuusi torpedoa.
U-26 oli menestyksellisesti upottanut viisi venäläistä alusta: 11.10.1914 panssariristeilijä Pallada, 23.4.1915 rahtilaiva Fråck, 4.6.1915 miinalaiva Jenisei, 25.8.1915 kauppa-alus Petshora ja 30.8.1915 kuljetusalus Zemlja.
Pian sen jälkeen U-26 katosi jälkiä jättämättä, mahdollisesti se tuhoutui venäläisten miinoitteeseen. Aluksen kapteenina oli kapt.ltn. Egewolf von Berckheim. Miehistöä oli yhteensä 30 henkeä.
Sukellusryhmä Badewanne on löytänyt U-26:n hylyn avomereltä, vilkkaalta meriväylältä.
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylyn paikka ei ole julkinen.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.
Sukellusvene Som (ex Fluton) kotipaikka Kronstadt. Venäläinen sukellusvene upposi s/s Ångermanlandin ajettua sen päälle 23. toukokuuta 1916 Ahvenanmerellä. Sukellusvene upposi 18 hengen vahvuisen miehistönsä kanssa, todennäköisesti Gisslanin länsipuolelle.
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylyn paikka ei ole julkinen tieto.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen mahdollinen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.
Venäläisten evakuoidessa joukkojaan Hankoniemeltä ajoi venäläinen sukellusvene L2 (Stalinets) miinaan Juminda miinakentässä 14.11.1941. Vain kolme aluksen miehistön jäsentä pelastettiin. Sukellusveneen päällikkönä toimi Aleksander Tshebanov. Sukellusvene oli rakennettu 1931 ja oli uppoumaltaan 1051/1327 tonnia.
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylkyä ei ole löydetty eikä sen paikkaa tunneta.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.
Venäläinen sukellusvene M 98 katosi jäljettömiin Suomenlahdella 14.11.1941, ajettuaan todennäköisesti miinaan. Uppoumaltaan se oli 203/254 tonnin alus, joka saavutti pintakulussa 14 solmun ja sukelluksissa 8 solmun nopeuden.
Sukellusvene Lembitin sota oli alkanut saalistusmatkoilla Itämerellä. Se oli myös viettänyt kaksi sotavuotta korjaustelakoilla Lavansaaressa ja Leningradissa, joissa sen syvyyspommeista saamia vaurioita paikkailtiin. Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen lokakuussa 1944 se lähetettiin rannikkomme saaristoväyliä pitkin jälleen ulos Itämerelle saksalaisten kiusaksi. Matka ei jäänytkään aivan tuloksettomaksi: sen torpedot upottivat saksalaisen säiliölaiva Terran ja apuraivaaja M 3619:n jonnekin aluevesirajojemme ulkopuolelle. Palatessaan tältä retkeltä Lembit puski sukelluksissa sattumalta saksalaisen U 479:n upoksiin aivan Utön edustalla.
Video Hylkysukellus2018WreckDiving facebookista
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylkyä ei ole löydetty eikä sen paikkaa tunneta.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.
NL:laisen sukellusveneen tiedettiin tutkivan mahdollisuutta torpedoida laskettua sukellusveneverkkoa. Sukellusvenettä vastaan hyökättiin 16.5 ensin torpedoveneiltä laukaistuin syvyyspommein, mutta varmemmaksi vakuudeksi paikalle lähetettiin vielä saksalaisia vartioaluksia yhdessä miinalaiva Ruotsinsalmen ja Riilahden kanssa.
Verkon pitävyyttä oli lähetetty koettelemaan kokenut merisusi Ivan Travkin SC-303:lla. Vene yritti läpi, yli ja ali useasta kohdasta, mutta tuloksetta. Suomalaiset saivat Travkinin koneäänet kuulokkeisiinsa ja aloittivat ajojahdin. Vene pääsi kuitenkin karkaamaan Kallbådagrundin lähistölle, jossa se jäi makaamaan pohjaan samalla kun miehistö sai kaipaamaansa lepoa. Yksi mies oli jätetty valvomaan veneen torniin, Galkin nimeltään. Stressin laukaisemassa paniikissa hän päästi sukellustankit tyhjiksi ja nosti silmänräpäyksessä veneen pintaan ja hyppäsi samassa ulos mereen.
Muun miehistön vasta herätessä saksalaiset olivat havainneet pinnalla kelluvan veneen ja kiiruhtivat paikalle. Galkin poimittiin talteen ja moottoriäänien perusteella aloitettiin syvyyspommitus, johon suomalaiskuoro yhtyi 22.5. Kolme päivää kestäneen metsästyksen tuloksena Kallbådagrundin eteläpuolella pintaan nousi halkaisijaltaan 30-metrisiä ilmakuplia, runsaasti öljyä ja joukko hylkytavaraa. Myöhemmin on selvinnyt, että paikalla olikin kaksi venettä ja upotettu vene oli toinen paikalle lähetetyistä, ensimmäisellä ja viimeisellä matkallaan ollut Pavel Kuzminin vene SC-408.
Sukeltajaryhmät SubZone ja Badewanne löysivät hylyn toukokuussa 2016. Se lepää 72 metrin syvyydessä keskellä Suomenlahtea, Eestin aluevesillä. Sukellusvene oli viimeksi lähettänyt viestin, jossa se ilmoitti saksalaisten lentokoneiden uhasta Vaindloon lähellä, eikä voi ladata akkujaan. Vaindloo on Eestin pohjoisin pieni saari keskellä Suomenlahtea.
Sukellusveneluokan nimen lyhenne SHCH, SCH tai SH tulee venäjän sanasta ”shchuka”, joka tarkoittaa haukea.
HUOMAUTUS: Tätä kohdetta ei ylläpidetä enää täällä, koska hylkyä ei ole löydetty eikä sen paikkaa tunneta.
Hylky on siirretty haverit.net-sivustollemme. Tietojen päivitys jatkuu siellä. Siksi myös tänne kohdistetut linkit on syytä päivittää kohdistumaan haverit.net-sivustolle.