Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Joensuun Pyhäselän lentokentälle sijoitettiin kesällä 1941 merkittävä osa Suomen ilmavoimista. Heinäkuun alussa saavutettiin merkittäviä ilmavoittoja. Eniten pudotuksia saavutti vääpeli Oiva ”Oippa” Tuominen. Tuominen pudotti yhden ilmataistelun aikana Fiat G.50 (FA-3) -hävittäjällä peräti neljä Tupolev SB-2 -pommikonetta. Niistä kaksi syöksyi Pyhäselkään, kolmas Tuupovaaran kansakoulun pihaan. Neljäs pudotus varmistui Tohmajärveltä, nykyisen rajan takaa. Sukeltajat löysivät toisen Pyhäselän SB-hylyn jouluna 1997, jolloin hylystä nostettiin kolmilapainen potkuri.
Hylyn koordinaatit on arvioitu karttapiirroksesta.
Suomalainen hävittäjä (Gustaf Magnusson, FR-99) pudotti venäläisen SB-pommikoneen 1.12.1939 Rampalanjärveen, n 15 km Imatrasta pohjoiseen. Koneen kolmihenkinen miehistö sai veteensyöksyssä surmansa. Koneen murskaantunut runko tiettävästi edelleen mutaan hautautuneena järvessä. Koneen korkeusperäsin on näytteillä Vantaan ilmailumuseossa.
Suomalaiset hävittäjät pudottivat venäläisen pommikoneen (SB/DB?) Imatran Mellonlahteen 25.12.1939. Paikkakuntalaisten tietämää hylkyä etsittiin moneenkin otteeseen, mutta etsinnät epäonnistuivat huonon näkyvyyden takia. Lopulta hylky löydettiin snorklaussyvyydestä vuonna 2001. Pohjassa on suuriakin osia koneesta.
Bf 109 hävittäjä törmäsi jäähän 15.3.1953 sen tehdessä harjoitushyökkäystä Päijänteen Ohensaaressa ollutta maalia vastaan. Runko meni jään läpi ja sirpaleet levisivät satojen metrien matkalle. Koneen ohjaaja Vilho Savikurki sai surmansa. Hylky paikallistettiin syksyllä 2000.
Venäläinen SB-2 kone saatiin sotasaaliiksi talvisodassa (SB-8, alkuperäiseltä tyypiltään SB 2M100). Jatkosodan aikana kone peruskorjattiin aseistamattomaksi USB-koulutuskoneeksi. Kone lähti harjoituslennolle 25.10.1944 kun heti lähdön jälkeen sen moottori syttyi tuleen. Kone putosi Tikkakosken ja Vihtavuoren välille Iso-Kuukkanen nimiseen järveen.
Kerrotaan, että hylky on matalassa rantavedessä ja että sen rungon päällä pystyi seisomaan. Hylyn paikka on arvioitu Kai Kaartisen karttapiirroksesta.
LI-2 oli Neuvostoliiton lentokoneteollisuuden valmistama Douglas DC-3-versio ja sen sotilasversio C-47 Dakota -tyypin lentokone, jota alettiin valmistaa Neuvostoliitossa 1939 alkaen. 31.3-1.4.1944 välisenä yönä LI-2 kone tuli palavana Punkaharjun suunnasta ja putosi Jouhenlahden jäälle Kerimäellä. Kone paloi jäällä pitkään. Kesän 1998 tutkimuksissa hylyn jäännökset löydettiin Puruveden pohjasta 200 m koilliseen Kokkokallion rannasta.
Koneen jäännökset korjattiin pääosin pois kun jää oli vielä kantavaa ja järven pohjaan päätyi vain pienempiä koneen osia. Paikkakoordinaatit arvioitu maastosta valokuvien perusteella.
Mikkelistä 75 km koilliseen Haukivedellä on Kinturinsaari Etelä- ja Pohjois-Savon rajalla. Joroisten ilmataistelussa 25.6.1941 ammuttiin alas venäläinen SB-pommikone, jonka miehistö on haudattu Kinturisaareen. Viereinen Moottoriluoto saanut nimensä paikallisten asukkaiden näytteille nostamasta moottorista, joka sittemmin päätyi romuttamoon.
Suomalainen Dornier Do 17 (DN-62) joutui tekemään pakkolaskun veteen Liperin kirkolta 200m kaakkoon 23.5.1942. Kone upposi nopeasti Kirkkosalmen Kirkkolahteen.Koneen miehistöstä ohjaaja ja tähystäjä hukkuivat, ampuja ja sähköttäjä onnistuivat uimaan rantaan.
Kahdeksan kilometriä Kuopiosta koilliseen teki Morane Saulnier (MSv-633) pakkolaskun Kallaveteen 12.6.1946. Kone syttyi tuleen osuttuaan veteen. Ohjaaja Teuvo Auvinen pääsi ulos koneesta mutta hukkui ennenkuin paikalle kiiruhtaneet veneet ennättivät paikalle. Uppoamispaikka on Poikonsaaresta koilliseen, joskaan koneen tarkkaa uppoamispaikkaa ei ole löydetty.
Uusikaarlepyystä seitsemän kilometriä länteen sijaitsee Smedasgrundet. Kolme Gloster Gauntletia starttasi Kauhavan kentältä ryhmälentoharjoitukseen 7.7.1943. Matalalentoosuuden aikana Eero Mattolan koneen laskuteline osui vedestä pilkistävään kiveen ja kone törmäsi rajusti veteen, jolloin ohjaaja sai surmansa. Matalalla hylkypaikalla on parin metrin syvyydessä jäljellä vain vähäisiä pienosia.