Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Orionin tähtisumun kirkkaasta tähdestä nimensä saanut Rigel oli matkalla Mäntyluodosta Leningradiin lastinaan Moskovan rauhansopimuksen edellyttämää luovutettavaa tavaraa. Tämä suomalainen FÅA -varustamon 1480 brt:n rahtilaiva ajoi saksalaisen U-242:n laskemaan miinaan (Neuvostoliitto ilmoitti myös torpedoinnin mahdollisuudesta) ja upposi matkalla Upinniemen laivastoaseman edustalle. Rantaan, jonne pelastunut miehistö toimitettiin, tuli pian neuvostoliittolaisia Porkkalan valvontaviranomaisia. Räjähdyksessä loukkaantuneet merimiehet jäivät heidän hoiviinsa. Räjähdys avasi kaksimetrisen reiän perälaivassa kolmannen ruuman kohdalla. Kukaan ei kuollut, mutta useat loukkaantuivat vakavasti.
Alus oli jo aiemmin Talvisodan aikaan alkuvuodesta 1940 saanut täysosuman keskilaivaan 50 kg:n lentopommista Mäntyluodon satamassa. Kapteeni Walfrid Söderholmin lisäksi aluksen miehistöön kuului kolmisenkymmentä miestä, jotka kaikki olivat laivassa pommin osuessa. Kukaan ei tässä vastoinkäymisessä loukkaantunut, mutta syttynyttä tulipaloa ei saatu sammumaan ajoissa ja koko keskilaivan pääkannen yläpuoliset osat paloivat kokonaan. Myös keulan hyttitilat paloivat täyden viikon kestäneen sammutustyön aikana. Sammutusta johtanut Wolmar Ginström ehdotti jopa aluksen upottamista niille sijoilleen. Ilman komentosillan ja radiohytin kalustoa Rigel ohjattiin kuitenkin oman koneen voimin Ruotsiin korjauksia varten. Alusta korjattiin Tukholmassa kaksi kuukautta.
Upinniemessä 18-20 metrin syvyydessä lepäävän hylyn purku-urakka päätyi helsinkiläiselle J. Koskiselle, joka onnistuikin nostamaan aluksesta sen koneen sekä jonkin verran muuta tavaraa. Nyttemmin hylkyä on käytetty laajamittaisesti Laivaston sukeltajien räjäytyskoulutuksessa ja keskilaivan hytit ja komentosillan tienoo ovat tuhoutuneet, keula on ehjä. Aluksen oli rakentanut Crichton & Vulcanin laivatelakka, joka tällä aluksella aloitti kuuden vastaavanlaisen, ns. Rigel-tyyppisen rahtilaivan sarjan rakentamisen.
Vastaa